Tunneäly ja NLP

Kävimme läpi tunneälyä ja NLP:tä. Tunneälystä on jo jauhettu tämän kevään aikana sen verran paljon, että valehtelisin, jos väittäisin kiinnostuneeni esityksen alkuosasta. NLP sen sijaan avasi mielenkiintoisia näkymiä oman mielen manipulointiin: jos voisikin luoda mieleensä niin vahvan tunnetilan onnistumisesta ja itsetunnosta, että sen voisi noin vain palauttaa tarvittaessa sormenpäätään painamalla! Aion tarpeen tullen kokeilla menetelmää, mutta teen sen omassa rauhassani, yksin.

Puvustot muodostuvat

Esa saarisen puvusto sai jo konkreettisia piirteitä tällä tunnilla, kun esittelysää olivat tuumatalkoot ja tuplatiimi.

Menetelmät olivat ihan mukavia, mutta eivät millään tavalla erityisen vaativia. Kaipaisin tekniikkaa, joka rehellisesti auttaisi minua näkemään asiat eri tavalla. Haluaisin oppia murtamaan ajatusratojen totutut kaavat. Nämä tekniikat eivät siinä auta.

Oma ryhmätyömme aihe sen sijaan oli mielenkiintoinen. Tehtävänämme oli analysoida artikkeleja ja niiden pohjalta muodostaa ja kerätä kysely. Itseni huomasin selkeästi olevani Käynnistäjä. Kun asiaa pohdiskeli hieman kauemmin, ymmärsin pienen, helpottavan faktan: se, että en juuri perusta ryhmätyöskentelystä tai tiimeistä, (joissa lähes aina saa vetää jota kuta kivirekenä perässään) ei tee minusta huonoa ihmistä. Ihmiset ovat erilaisia. Ei ole pakko, jos ei halua.

Omat vastaukseni kyselyyn näyttävät seuraavalta:

Olen ehdottomasti Käynnistäjä. En malta perehtyä asioihin syvällisesti, kuten suunnittelija. Vastuu ja lupa käyttää omia aivojani ovat asioita, jotka motivoivat minua toimimaan. Tarvitsen palautetta, mutta en holhoojaa. Selkeä, rakentava palaute on se, mitä töistäni kaipaan.

Olen useissa ryhmätöissä huomannut olevani se, joka kantaa vastuun ryhmän tapaamisten järjestämisestä ja vastuualueiden jaosta.

Huomaan itsessäni myös jonkin verran Rakentajan piirteitä: pyrin siihe, että ihmisillä ympärilläni on hyvä olla, toisin sanoen yritän ottaa muut huomioon tasapuolisesti ja toimin välillä sovittelijanakin, jos tunteet kuumenevat.

Paineen alla työskentelen kaikkein tehokkaimmin. Pieni stressi ja lähestyvä deadline toimivat oivana muusana.

Jos ihmiset eivät tule toimeen keskenään, työt eivät tule tehdyksi. Sosiaalinen älykkyys on kenties kaikkein tärkein piirre, joka ihmisellä voi olla. Onhan julkisuudessa irvailtu Mensalle: nämä huippuälykkäät ihmiset eivät joidenkin mielestä kykene pyörittämään tavallista järjestötoimintaa sujuvasti ilman ainaisia riitoja.

Sosiaalinen älykkyys, kuten muutkin taidot, kehittyvät vain käytössä. Uudet tilanteet, keskustelu ihmisten kanssa ja uusiin kulttuureihin tutustuminen matkustamalla avartavat näkemystä ihmisten välisistä vuorovaikutuksista. Tutustuminen ihmisiin, jotka ovat täysin erilaisia, kuin normaali sosiaalinen ympäristö, saattavat laajentaa omaa näkökenttää huomattavasti.

Oppia ikä kaikki

Viime tunnilla käytiin läpi kaukaisten ajatusmallien (joiden ideaa en aivan täysin sisäistänyt) avulla tuotettuja ideoita, joista väsättiin sitten 6-3-5-tekniikalla miellekartta ja sitä kautta hieman jalostetumpia ideoita Herra Saarisen puvustuksesta. (Vihaan sitä, kun ihmiset käyttävät englanninkielisiä korvikkeita asioille, joilla on luonteva suomenkielinen vastine. Ei mind map, vaan ehdottomasti miellekartta.)

Harjoitus vahvisti entisestään jo hyvin tunnistamiani piirteitä itsessäni: en ole erinomainen tiimityöskentelijä. En, vaikka tiedän, että etenkin tällä alalla, luovuuden alalla, joukko on voimaa. Tarvitsen itse aikaa kehitellä ideoita päässäni. Tarvitsen rauhaa ja hälyttömän ympäristön. En kaipaa keskeytyksiä enkä sitä, että pitäisi ottaa toisten ideoita huomioon liian aikaisessa vaiheessa. Olisin helposti voinut täyttää kaikki paperit luokan peräseinällä, jos olisin saanut alkuperäisten ideoitten pohjalta alkaa papereita täyttämään. Se ei kuitenkaan onnistu, kun on kyseessä tiimi, jonka on tarkoitus työskennellä yhdessään. Ei käy.

Ensi viikolla olen järjestötoiminnan velvoittamana vapun vietossa, enkä todennäköisesti pääse tunnille perjantaina. Se harmittaa paljon: olisin halunnut kuulla ajatushatuista. Luulen kuitenkin, että on huomaavaista kanssaopiskelijoitani kohtaan, että pysyttelen kotonani nukkumassa pääni selväksi.

Olen huolissani ryhmätyömme tilasta. Nyt on kuitenkin muilla elämän alueilla niin paljon muita asioita meneillään, että siirrän aiheen käsittelyn tuonnemmaksi.